Huonokuuloinen yhteiskunnassamme

Opetusmateriaalit, raportit ja kirjat

Huonokuuloinen yhteiskunnassamme

Opetusmateriaalit, raportit ja kirjat

Tekijät: Hanna-Sofia Poussu-Olli ja Pipsa Naarmala-Auer

Moderni yhteiskunta vaatii nopeata vastavuoroista kommunikaatiota. Miten huonokuuloinen henkilö selviää kommunikaatiotilanteista, kun ne aina eivät ole yksiselitteisiä kuulevallekaan? Suomessa arvioidaan olevan noin 750 000 kuulovammaista ja esiintymistiheydeksi on arvioitu vajaat 15 prosenttia. Lieväkin kuulonalenema saattaa huonoissa kuunteluolosuhteissa aiheuttaa kuulemisen ja kommunikoinnin vaikeuksia. Kuulovamman seurauksena on erittäin usein eriasteisia puhe- ja kommunikaatiohäiriöitä. Kasvava vanhusväestön määrä ja lisääntynyt vapaa-ajan melu ovat aiheuttaneet viimevuosina sen, että kuulovammojen on arvioitu edelleen yleistyneen. Ennusteet kertovat nimenomaan huonokuuloisten määrän lisääntyvän yhteiskunnassamme. Toisaalta lääketieteelliset menetelmät kehittyvät huimaa vauhtia, mikä puolestaan kasvattaa huonokuuloisten määrää kuurojen osuuden vähentyessä yhteiskunnassamme.

Tutkimuksessa on selvitetty 35 työikäisten huonokuuloisten taustahistoriaa, koulutusta ja kuntoutusta sekä työhön sijoittumista. Lisäksi on kartoitettu huonokuuloisten päivittäisiä kommunikaatiotilanteita ja -kuunteluolosuhteita, kommunikaatioympäristöjä ja -strategioita sekä tilanteiden selvittelyjä huonokuuloisten kokemina. Tutkimusta on tehty Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksella yhteistyössä Scribeon kanssa vuosina 1999 – 2003.

Tulokset osoittavat, että monet tärkeät interventiot ovat olleet puutteellisia huonokuuloisten kuntoutuksessa ja työssä selviämisessä. Moni kuulovammainen on jäänyt työttömäksi tai sairaseläkkeelle puutteellisen kuntoutuksen, kommunikaatiotaidon tai työnohjauksen vuoksi. Päivittäiset kommunikaatiotilanteet huonokuuloinen on kokenut monesti vaikeiksi ja jopa ahdistaviksi. Tullakseen paremmin ymmärretyksi huonokuuloisen on itse täytynyt olla aktiivisissa kommunikaatiotilanteissa. Ympäristömelu nousee keskeiseksi työ- ja vapaa-ajan haittatekijäksi huonokuuloiselle. Tutkimuksen mukaan pienilläkin muutoksilla ympäristöjen kuunteluolosuhteissa saadaan merkittävää apua huonokuuloisten kommunikaation paranemiseen, työviihtyvyyteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen.