Esikoulutesti

Diagnostiset testit

Esikoulutesti

Varhaiskasvatus
(esikoulu ja koulutulokkaat)

Tekijät: Hanna-Sofia Poussu-Olli ja Tuula Merisuo-Storm
Testin kehittelyn tutkimusosan tekijät: Hanna-Sofia Poussu-Olli ja Anu Järvinen

Tutkimuksen ja esikoulutestin kehittelyn taustalla on vuonna 2001 Suomessa alkanut esikoulu-uudistus, joka koskee 5-6-vuotiaiden lastenyhtenäisen opetuksen aloittamista maassamme. Esiopetus on maksutonta ja sillä tarkoitetaan varhaislapsuuden kasvun ja oppimisen tietoista ja tavoitteellista tukemista syntymästä oppivelvollisuuskoulun alkuun. Se voidaan toteuttaa yleisopetuksessa tai erityisopetuksessa. Esiopetuksen puitteissa tuetaan lasten oppimista ennakoimalla oppimista haittaavia riskitekijöitä. Tehtäväalue on laaja ja hyvin onnistuneena sen avulla varhaisvuosina luodaan pohja oppimiselle, tuetaan lapsen aktiivisuutta ja uteliaisuutta uuden tiedon kokeilijana ja hankkijana.

Esikoulutestiin kuuluu lapsen omatoimisuuden, hahmottamisen, kielellisen tietoisuuden ja matemaattisen osa-alueen sekä kontrolloituna tehtävinä hienomotoristen taitojen arviointi. Seuraavassa on lyhyt kuvaus testin kuudesta osa-alueesta:

1. Omatoimisuuteen kuuluu 6 tehtävään. Tehtävillä on tarkoituksena selvittää, miten esioppilas suoriutuu tiedollisesti omatoimisuuden tehtävistä. Tehtävissä pitää osata yhdistää vaate oikeaan kohtaan nuken vartaloa, valita sopivat vaatteet tiettyyn tilanteeseen, valita oikeat ruokailuvälineet tietylle ruokalajille, järjestää vuorokaudenn omatoimisuuden, hahmottamisen, kielellisen tietoisuuden ja matemaattisen osa-alueen sekä kontrolloituna tehtävinä hienomotoristen taitojen arviointi. Seuraavassa on lyhyt kuvaus testin kuudesta osa-alueesta:

2. Visuaalisen hahmottaminen koostuu kuudesta tehtävästä. Lapsen tulee yhdistää samanlaiset kuvat, etsiä samanlaiset useiden samantapaisten joukosta, yhdistää kuvioiden puolikkaat toisiinsa ja yhdistää samanlaiset kuviot sekä tunnistaa samanlaiset kirjaimet ja tavut.

3. Auditiivisen hahmottamiseen kuuluu 6 tehtävää. Ensimmäisessä tehtävässä on erotettava samanlaiset ja erilaiset rytmiparit. Toinen tehtävä on äänteen keston erottelutehtävä. Kolmannessa tehtävässä lapsen tulee erottaa samanlaiset ja erilaiset tavuparit. Neljännessä tehtävässä etsitään samanlaisia sanapareja. Viidennessä tehtävässä etsitään samalla alkuäänteellä alkavia sanoja. Viimeisessä tehtävässä lapsen pitää merkitä kuulemansa sanan viimeinen äänne.

4. Kielellisen tietoisuuden tehtäviä on kymmenen. Lapsen on tunnistettava kirjaimia, erotettava oikeita ja epäsanoja, erotettava riimisanoja, vertailtava sanojen pituuksia. Lisäksi on tunnistettava annettuja substantiiveja ja verbejä vastaavat kuvat, ymmärrettävä sijainteja, vertailtava kokoja ja määrää sekä viimeisimpänä luokiteltava asioita.

5. Matemaattiseen osa-alueeseen kuuluu kuusi tehtävää. Lapsen pitää tunnistaa numeroita, laskea esineiden lukumääriä ja piirtää vastaava määrä viivoja, laskea lukumääriä ja ympyröidä vastaava numero, kirjoittaa annetut numerot, lisätä puuttuvat numerot sekä laskea yhteismäärä ja merkitä vastaava numero.

6. Motorisen osa-alueen tehtäviä on kaksi. Ensimmäisessä vahvistetaan ja jatketaan pisteviivoja. Toisessa tehtävässä lapsi täydentää annetut kuviot.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että arviointia varten kehitetyn testin avulla pystytään monipuolisesti selvittämään esikouluikäisen lapsen kognitiivista kehitystä. Kehitetyn testin avulla saadaan tietoa lapsen lukemisen ja kirjoittamisen sekä matematiikan valmiuksista.

Tulosten mukaan parhaiten myöhempää lukemisen ja kirjoittamisen kehitystä ennustavia tekijöitä ovat äänteen keston erottaminen, sanan alku- ja loppuäänteen tunnistaminen sekä sanojen pituuksien vertailu että kirjainten tunnistaminen. Seuraavaksi parhaiten ennustavia tekijöitä ovat tavu- ja sanaparierottelu, riimisanojen erottaminen, rytmiparierottelu ja oikean sanan jaepäsanan tunnistaminen. Tutkimus osoittaa, että matematiikan alueen muuttujista puuttuvan numeron lisääminen lukujonoon, lukumäärän laskeminen, yhteispistemäärän laskeminen, numeron kirjoittaminen, esineiden määrien laskeminen ja numeron tunnistaminen ovat korreloineet tilastollisesti erittäin merkitsevästi lukemisen ja kirjoittamisen kehitystä ennustaviin tekijöihin.

Testin kehittelyyn liittyvä tutkimus teorioineen ja tutkimustuloksineen on kokonaisuudessaan esitetty Hanna-Sofia Poussu-Ollin ja Anu Järvisen (2004) kirjoittamassa raportissa: Esikouluikäisen kehityksen arviointi.