Esikouluikäisen kehityksen arviointi

Opetusmateriaalit, raportit ja kirjat

Esikouluikäisen kehityksen arviointi

Opetusmateriaalit, raportit ja kirjat

Tekijät: Hanna-Sofia Poussu-Olli ja Anu Järvinen

Tutkimukseen on osallistunut 96 esiopetusikäistä 6-vuotiasta lasta. Tutkimusta varten Hanna-Sofia Poussu-Olli ja Tuula Merisuo-Storm ovat kehittäneet esikouluarviointia varten testistön, joka sisältää seuraavat osa-alueet: omatoimisuuden, visuaalisen ja auditiivisen hahmottamisen, kielellisen tietoisuuden, matemaattisen osa-alueen ja hienomotoristen taitojen osa-alueen. Tutkimuksessa on vertailtu tyttöjen ja poikien suoritusten samanlaisuuksia ja eroja sekä selvitetty alku-, keski- ja loppuvuonna syntyneiden lasten suorituksia. Testin kehittelyn kannalta on ollut erittäin tärkeää tutkia, miten hyvin kehitetyn testin avulla pystytään selvittämään lasten lukemisen ja kirjoittamisen valmiuksia.

Tutkimustulokset osoittavat, että kehitetyn testin avulla pystytään monipuolisesti selvittämään esikouluikäisen lapsen kognitiivista kehitystä. Tutkimuksen mukaan tyttöjen suoritukset ovat kokonaisuudessaan paremmat kuin poikien. Lisäksi testin osiokohtaisissa suorituksissa pojilla on suurempi hajonta kuin tytöillä. Esiopetusikäisten poikien suoritukset ovat tyttöjen suorituksia heikompia erityisesti kielellisellä alueella. Yleinen käsitys on, että poikien kielellinen kehitys on koulun alkuvaiheessa tyttöjen kielellistä kehitystä heikompaa. Tämä tutkimus osoittaa, että jo esiopetusikäisten poikien kielellinen kehitys erityisesti myöhempää lukemista ja kirjoittamista ennustavissa tekijöissä on heikompaa kuin tyttöjen. Lasten suoritusten välillä on suuria yksilöllisiä eroja. Lisäksi tulokset osoittavat, että noin 25 prosenttia tutkituista lapsista tarvitsee erityistä tukea esiopetusvaiheessa. Alkuvuodesta syntyneet lapset ovat olleet omatoimisuuteen liittyvissä tehtävissä parempia kuin loppuvuonna syntyneet.

Tulosten mukaan parhaiten myöhempää lukemisen ja kirjoittamisen kehitystä ennustavia tekijöitä ovat äänteen keston erottaminen, sanan alku- ja loppuäänteen tunnistaminen sekä sanojen pituuksien vertailu että kirjainten tunnistaminen. Seuraavaksi parhaiten ennustavia tekijöitä ovat tavu- ja sanaparierottelu, riimisanojen erottaminen, rytmiparierottelu ja oikean sanan jaepäsanan tunnistaminen. Matematiikan alueen muuttujista puuttuvan numeron lisääminen lukujonoon, lukumäärän laskeminen, yhteispistemäärän laskeminen, numeron kirjoittaminen, esineiden määrien laskeminen ja numeron tunnistaminen ovat korreloineet tilastollisesti erittäin merkitsevästi lukemisen ja kirjoittamisen kehitystä ennustaviin tekijöihin. Arviointitulosten perusteella pystytään suunnittelemaan lasten yksilöllinen opetus esikoulun aikana, millä on merkitystä myöhempään oppimiseen, koulumotivaatioon ja oppilaan omaan käsitykseensä oppijana.